Unelman toteuttamisen kaksi isoa hidastetta: ajan- ja rahanpuute

Kadehdin ihmisiä, jotka voivat vain ottaa ja lähteä kunnon reissulle. Olisipa itsestänikin tähän. Sen sijaan olen ihminen, joka haluaa aina suunnitella etukäteen ja varmistaa, että kaikkea on varmasti riittävästi. Tämä on oikeastaan tällä hetkellä myös unelmamatkani isoin ongelma.

Ensimmäinen osa tästä on se, että en todellakaan tiedä, mistä saisin riittävästi aikaa matkaa varten nykyisessä elämäntilanteessa. Elämäntilanteeni ei vain mahdollista sitä, että voisin suomen talvella (suomen kesän aikana Australiaan matkustaminen tuntuisi hölmöltä) ottaa ja lähteä pariksi-kolmeksi viikoksi Australiaan. Ja se mikä mietityttää on, että milloin tämä tilanne muuttuu? Tavallisen pulliaisen elämä on kuitenkin melko samanlaista vuodesta toiseen ja sitä ohjaavat toistuvat rutiinit. Tämä asia toki ratkeaisi sillä, että saisi vaikka Eurojackpotista päävoiton (pitäisin varmaan ensin pelata…) ja voisi lopettaa nämä nykyiset rutiinit jotka ovat pakollisia järkevää elämänlaatua varten.

Sekin mikä tässä aikajutussa mietityttää on se, että olen vielä tällä hetkellä lapseton, enkä mukamas pysty lähtemään edes nyt. Mitä sitten, jos jossain vaiheessa on lapsia? Asia tuntuisi vain muuttuman vaikeammaksi. Onko todella niin, että tässä pitää odottaa eläkeikään asti sitä, että pääsee lähtemään reissuun? Tuntuisi todella hölmöltä, varsinkin, kun eläkeikä varmaan jatkaa nousuaan kohti eliniänodotetta, eli eipä taida edes siellä loppupäässä jäädä kovin vapaa-aikaa tai varsinkaan laadukasta sitä.

Tällä hetkellä tuon aikaongelman ratkaisemiseksi todennäköisimmältä vaihtoehdolta tuntuisi se, että saisi jossain vaiheessa sen tyyppisen työn, joka mahdollistaisi kattavan etätyön. Nykyäänhän jo todella monella alalla on mahdollisuus tehdä osa töistä etänä, mutta nämä vaikuttavat olevan melko haluttuja työpaikkoja, ymmärrettävästi.

Jos nyt kuitenkin oletetaan, että tämä aikaongelma ratkeaa seuraavan muutaman vuoden aikana, niin on myös vielä toinen ongelma, nimittäin reissun rahoitus. Haluaisin tosiaan tehdä kunnon ”kerran elämässä” -hengessä matkan, eli mistään ei tarvitsisi pihistellä ja voisi maksimoida nautinnon. Tämä toki vaatii varsin paljon sen tyyppistä varallisuutta, jonka on valmis laittamaan reissuun. Tokihan monestakin palkasta saa säästettyä ainakin parissa vuodessa kohtuullisen summan, mutta lisääkö stressiä jos ”polttaa” matkaan rahat joiden eteen on raatanut ja joilla voisi ostaa jotain kestävämpääkin (tietysti toisaalta hyvät muistotkin kestävät). Tästä syystä olen miettinyt mistä saisin ikään kuin ylimääräistä rahaa matkaa varten.

Yksi mahdollisuus voisi olla rahan lainaaminen, näin saadut rahathan tietyllä tavalla varmaan tuntuisi ikään kuin ilmaiseksi saaduilta ja näin niiden kuluttamista ei välttämättä samalla tavalla vertaisi siihen, mitä muuta niillä saisi, varsinkin koska rahat olisi hankittu vain ja ainoastaan reissua varten. Toki sitten toisella puolella on se, että sitten jälkeenpäin näiden lainattujen rahojen takaisin maksamiseksi pitäisi tehdä kahta kauheammin töitä – ja se varmasti ketuttaisi, kun nautinto on jo isolta osin käytetty ja raataminen vielä edessä. Ja rahan lainaamisessakin on niitä järkeviä ja vähemmän järkeviä vaihtoehtoja. Vaikka internetistä onkin mahdollista saada laina heti pankkitilille ja se olisi näin erityisen kiva vaihtoehto siitä näkökulmasta, että raha tuntuisi ikään kuin vielä enemmän ilmaiseksi saaduilta, niin on toisaalta näissä nopeasti saatavissa lainoissa melkoiset törkykorot, varsinkin jos lainaa maksaa pois pidempään. Toisaalta taas sitten pienemmällä korolla olevan pankkilainan hakeminen tuntuu jo melkein työltä – onko se sitten hyvä asia 😊

Ehkäpä oikea ratkaisu olisi jonkunlainen yhdistelmä eri rahoitusvaihtoehtoja. Jos esimerkiksi pyrkisi säästämään töistä osan, sitten ottaisi järkevillä ehdoilla hieman lainaa ja vielä lopuksi pyrkisi myymään jotain nurkkiin jäänyttä omaisuutta, jolle ei ole enää itsellä käyttöä. Tämä turhien juttujen myyminen matkan rahoittamiseksi olisi toki varmasti monella tapaa paras mahdollinen tapa rahoittaa reissu, mutta valitettavasti pikaisella tutkimuksella vaikuttaa kyllä siltä, että nurkista ei löydy kyllä läheskään tarpeeksi ylimääräistä sitä varten, että saisi matkan kokonaan kustannettua.

Tällaista pohdintaa tällä kertaa. Vaikka tässä siis onkin haasteita unelman toteuttamisen edessä, niin aion kyllä saada aikaiseksi toteuttaa sen.

Unelmia pitää olla

Olen unelmoinut Australiaan matkustamisesta ties kuinka kauan. On vaikea sanoa mistä unelma on saanut alkunsa, mutta ehkä se liittyy jotenkin siihen, että se poikkeaa niin paljon Suomesta ja on vielä suunnilleen niin kaukana (kaiketi) kuin Suomesta voi järkevä turistikohde olla.

Valitettavasti kuitenkin elämäntilanteeni on jatkuvasti ollut sen tyyppinen, ettei sinne matkustamiseen ole ollut käytännössä mahdollisuuksia. Toki iso osa tästä on sitä, että koen, että jos noin pitkälle lähtee, niin sitten siihen pitää varata useampi viikko aikaa, ja kun ei viitsisi halvimmissa paikoissa majoittua, niin rahaakin tietysti kuluu.

En vielä tiedä tarkalleen, mistä tässä blogissa aion kirjoittaa, mutta tavoite on selvä: pidän tätä blogia sen takia, että voin päästä lähemmäksi unelmaani ja lopulta toteuttaa sen.